Lajista tehtiin pesimähavaintoja (indeksit 2-8) yhteeensä 16 ruudusta.
Lajin havaitsi 18 kartoittajaa.
![]() | Varmat pesinnät | 8 |
![]() | Todennäköiset pesinnät | 3 |
![]() | Mahdolliset pesinnät | 5 |
![]() | Muut havainnot | 1 |
Nokikana kuuluu rehevien lintuvesien peruslajistoon. Kanta voi olla hyvinkin runsas parhailla kosteikoilla. Keski-Suomessa suurimmat lintuvesikohtaiset parimäärät kohoavat parinkymmenen tienoille. Laji on kuitenkin kohtalaisen vaatelias pesimäpaikkansa suhteen, ja useilta sopivan oloisilta paikoilta se näyttää puuttuvan.
Jyväskylän havainnot keskittyvät tarkasti parhaiksi vesilintupaikoiksi tunnetuille alueille. Nyökyttelevästi uivia nokikanoja tavataan ainakin Eerolanlahdella, Rautpohjassa, Palokkajärvellä ja satunnaisemmin Päijänteen rehevimmillä rannoilla.
Kanta on vakaa ja säilynee sellaisena myös tulevaisuudessa. Pesimäolojen ulkopuolista vaikutusta pesimäkantaan voi tuoda Keski-Euroopan talvehtimisalueiden mahdollisesti muuttuvat sääolot. Lämpeneminen tietäisi lajille hyvää, kun taas kylmien talvien vaikutus nähdään meillä pesimäkannan romahduksina.
15—20—25 paria
Kartta kertoo lajin levinneisyyden vuosien 1995-98 lintuatlaksessa.
Lajin atlassivulta löydät lisää karttoja lajin esiintymisestä Keski-Suomessa.