Jyväskylän lintuatlas 2005-2006

Mikä Jyväskylän lintuatlas on?

Atlaksen havainnoijat

Jyväskylän lintuatlas toteutettiin vuosina 2005-2006 Jyväskylän kaupungin ja Keski-Suomen Lintutieteellisen Yhdistyksen yhteishankkeena. Pääosassa maastotöissä olivat vapaaehtoiset lintuharrastajat, joiden panos tuotti valtaosan atlaksen havaintomäärästä. Kaikkiaan atlashavaintoja kertyi tietokantaan 13230, yhteensä 72 eri havainnoijan toimesta.

Keskimäärin yksittäinen havainnoija ilmoitti atlaksen tietokantaan 136 havaintoa. Havaintomäärät jakautuivat kuitenkin hyvin epätasaisesti, ja suuri joukko osallistujia tallensi vain kourallisen havaintoja. Toisaalta kymmenen ahkerinta atlasretkeilijää tuotti atlasaineistosta peräti noin puolet (Kuva 1). Neljännes havainnoista kertyi muitten vapaaehtoisten kartoittajien ilmoituksista. Jälkimmäisenä atlasvuonna 2006 kartoitusta täydennettiin palkatun maastotyöntekijän avulla. Painopiste täydennyskartoituksissa oli huonosti tutkituissa ja vähän retkeillyissä ruuduissa. Näin saatiin osin korjattua lintuharrastajien sijoittumisesta ja ruutujen tavoitettavuudesta johtuvia puutteita aineiston kattavuudessa ja vertailukelpoisuudessa. Täydennyskartoituksissa keskityttiin etenkin pesimälajiston koostumuksen selvittämiseen. Korkeiden pesimävarmuusindeksien tavoittelu yksittäisten lajien osalta jäi vähemmälle huomiolle. Täydennyskartoitusta tehtiin huhtikuusta heinäkuuhun ja se tuotti atlasaineistosta noin neljänneksen.

Kuva 1. Eniten havaintoja ilmoittaneet havainnoijat ja havaintojen jakautuminen havainnoijien kesken.

Atlasruudukko

Jyväskylän kaupungin pinta-ala oli selvityksen aikana 136,9 km2. Alueesta maata oli 105,9 km2 ja vettä 31 km2. Atlaskartoitusta varten kaupungin ruutujaoksi valittiin 1 km x 1 km ruudukko. Näin jaettuna kaupungin alueelle osui 102 kokonaista tutkimusruutua ja 78 osittain Jyväskylän puolelle kuulunutta reunaruutua. Vajaista ruuduista yksitoista oli kaupungin puolella pelkkää vesipintaa. Näistä ruuduista havaintoja ei kerätty lainkaan. Lisäksi yhdessä ruudussa Jyväskylän hallitseman pinta-alan osuus oli niin pieni, että se jätettiin atlaksen ulkopuolella. Havaintoja siis kerättiin ja myös saatiin yhteensä 168 ruudusta. Mukana olleet 66 reunaruutua kartoitettiin vain Jyväskylän puoleisilta osiltaan, joitten koko vaihteli huomattavasti ruutujen välillä.

Ruutujen saavutettavuus ja kartoittajien sijainti vaikuttivat jonkun verran ruutujen kartoitusasteeseen. Tätä pyrittiin tasoittamaan täydennyskartoituksen avulla. Ruutujen keskimääräiseksi lajimääräksi muodostui 35 pesimälajia (Kuva 2). Yli 50 lajin summaan päästiin 13 ruudussa, joista useimmat olivat jo ennestään tunnettuja hyviä lintupaikkoja. Hyvin pieneen lajimäärään jääneet ruudut olivat kaikki pinta-alaltaan mitättömiä reunaruutuja. Keskiarvoruudusta saatiin 77 havaintoa ja siinä vieraili 7 kartoittajaa.

Kuva 2. Ruutujen lajirunsauden jakauma.

Atlaksen lajisto

Atlaksen tietokantaan ilmoitettiin atlasaikana havaintoja yhteensä 140 lajista. Näistä 132 osalta havainnot viittasivat mahdolliseen pesintään. 8 lajin havaintojen tulkittiin koskevan muuttomatkallaan viivytteleviä, kesää viettäviä tai muuten harhautuneita yksilöitä, jotka tuskin pesivät alueella. Lajien yleisyys vaihteli suuresti (Kuva 3). Lajistosta suuri osa esiintyi vain pienessä osassa havaintoruutuja. Peräti 17 % lajeista tavattiin vain yhdessä tai kahdessa ruudussa. 70 % lajeista havaittiin korkeintaan kolmasosassa tutkimusruutuja. Hyvin tavallisia, vähintään 90 % ruuduista pesineitä lajeja, oli vain kuusi.

Kuva 3. Lajien yleisyyden jakauma kuvattuna asuttujen ruutujen määränä.

Atlaksen tekninen toteutus

Atlastyön läpiviennistä vastasi työryhmä, johon kuuluvat kokoonkutsujana Heikki Sihvonen kaupungin ympäristöosastolta sekä lintutieteellisen yhdistyksen edustajina Pekka Kyllönen, Tomi Hakkari, Harri Högmander, Tero Linjama ja Tuomo Pihlaja. Atlaksen täydennyskartoituksen suoritti Tuomo Pihlaja.

Havainnot kerättiin valtaosin Tero Linjaman Jyväskylän lintuatlasta varten kehittämän web-käyttöliittymän avulla. Interaktiivisen liittymän avulla jokainen käyttäjä pystyi reaaliaikaisesti seuraamaan kartoitustilanteen kehittymistä niin lajien kuin ruutujenkin osalta. Sivusto mahdollisti myös havainnoijan oman kartoitustyön seurannan. Tulossivuston toteuttivat Tero Linjama ja Tuomo Pihlaja.

Atlaksessa hyödynnettiin valtakunnallisissa atlaksissa käytettävää, pesimävarmuusindekseihin perustuvaa asteikkoa kuvaamaan lajien pesimisen todennäköisyyttä ruuduissa. Asteikko on 8-portainen, mutta atlaksen tuloskartoissa käytetään kolmea luokkaa: varmat, todennäköiset ja mahdolliset pesijät. Lisäksi muiksi kuin pesimähavainnoiksi katsotut havainnot näkyvät eri värisinä. Lajikohtaisissa sivuissa atlaksen aineistoa tulkittiin kunkin lajin erityispiirteet huomioiden. Näin saatiin rakennettua kaikille lajeille arviot pesimäkannan suuruudesta atlasalueella.

Lisätietoa atlaskartoituksen periaatteista ja muista Keski-Suomen Lintutieteellisen yhdistyksen tekemistä atlaskartoituksista löydät yhdistyksen atlassivuilta.

Selvityksen hyöty

Atlaskartoituksen antama lintutieto on perusluonnontietoa, jota voidaan käyttää luonnon monimuotoisuuden ja ihmisen elinympäristön viihtyisyyden hyväksi maankäytön ratkaisuja tehtäessä. Linnusto sen tarvitsemine elinympäristöineen on osa sitä luonnon monimuotoisuutta, luonnonympäristöä ja luonnonarvoja, joiden säilymistä kaupungin harjoittamassa alueiden käytön suunnittelussa tulee edistää. Atlaskartoitus tuotti tietoa kaupungin peruslintulajistosta, sen levinneisyydestä ja runsaudesta ja osoitti, missä on uhanalaisten taikka muutoin erityissuojelua tarvitsevien lajien elinalueita.

Linnusto on käyttökelpoinen ympäristön tilan mittari. Muutokset lintukannoissa kertovat muutoksista elinympäristössämme. Atlaskartoitus antoi tietoa paikallisten ratkaisujen pohjaksi ja taustaa laajemmille arvioinneille.

Linnut elävöittävät läsnäolollaan ihmisen elinympäristöä. Lintujen seuraaminen ja muut lintuharrastuksen muodot tuovat virkistystä ihmisen arkielämään.

Kirjoittajat: Tuomo Pihlaja, atlastyöryhmä