Lajista tehtiin pesimähavaintoja (indeksit 2-8) yhteeensä 42 ruudusta.
Lajin havaitsi 25 kartoittajaa.
![]() | Varmat pesinnät | 24 |
![]() | Todennäköiset pesinnät | 5 |
![]() | Mahdolliset pesinnät | 13 |
![]() | Muut havainnot | 3 |
Silkkiuikku suosii reheviä järviä, joilla pesimäkanta voi olla varsin runsas. Kuitenkin laajoilla alueilla silkkiuikku on myös taantunut. Keski-Suomessa härkälintu on vallannut monen silkkiuikun aiemman pesimäympäristön.
Silkkiuikku puuttuu kokonaan Jyväskylän länsiosien karummista vesistä, mutta on tavallinen Tuomio-, Palokka- ja Jyväsjärvellä sekä Päijänteellä. Jyväskylän pesimäkannassa ei ole taantumisen merkkejä. Suurin pesimätihentymä on Eerolanlahdella, jossa pesii liki 20 paria.
Silkkiuikun pesimäalueet eivät ole virkistysalueina houkuttelevia, joten laji saanee tuottaa jälkikasvua rauhassa myös jatkossa. Päijänteen säännöstelyn muutos saattaa parantaa pesimätulosta, koska vedenkorkeuden nousu jää haudonta-aikana aiempaa vähäisemmäksi.
50—100—150 paria
Kartta kertoo lajin levinneisyyden vuosien 1995-98 lintuatlaksessa.
Lajin atlassivulta löydät lisää karttoja lajin esiintymisestä Keski-Suomessa.