Lajista tehtiin pesimähavaintoja (indeksit 2-8) yhteeensä 16 ruudusta.
Lajin havaitsi 17 kartoittajaa.
![]() | Varmat pesinnät | 5 |
![]() | Todennäköiset pesinnät | 2 |
![]() | Mahdolliset pesinnät | 9 |
![]() | Muut havainnot | 13 |
Harmaalokki pesii tyypillisesti suurten järvien luodoilla ja saarissa. Lähes koko Keski-Suomen kanta pesii tällaisilla paikoilla, ja suurimmat pesimäkoloniat tavataan Keski-Päijänteellä.
Harmaalokki on runsastunut selvästi viime vuosikymmeninä. Se on menestyjälaji, joka valtaa aikaisena pesijänä parhaat pesimäpaikat ja on hyötynyt kaatopaikkojen antimista. Ravinnonhaussa Jyväskylässä ja etenkin Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksessa vierailee paljon pesimäkantaa suurempi joukko harmaalokkeja. Jyväskylän kaikki atlaksessa varmistetut pesinnät havaittiin Päijänteeltä.
Biojätteen tehostunut käsittely tulee rajoittamaan tulevaisuudessa niitä resursseja, joita pidetään harmaalokkikannan runsastumisen pääsyynä. Jää nähtäväksi, millä tavalla tämä tulee vaikuttamaan pesimäkantaan. Pitkäikäisen lajin ollessa kyseessä taantuminen tulee olemaan joka tapauksessa hidas ja jäänee vähäiseksi, koska korvaavaa ravintoa on tehokkaalle saalistajalle runsaasti tarjolla.
20—30—50 paria
Kartta kertoo lajin levinneisyyden vuosien 1995-98 lintuatlaksessa.
Lajin atlassivulta löydät lisää karttoja lajin esiintymisestä Keski-Suomessa.