 |
Jyväskylän lintuatlas 2005-2006
|
 |
|
|
Jyväskylän lintuatlas 2005-2006
|
|
Lajista tehtiin pesimähavaintoja (indeksit 2-8) yhteeensä 4 ruudusta.
Lajin havaitsi 4 kartoittajaa.
 | Varmat pesinnät | 0 |
 | Todennäköiset pesinnät | 0 |
 | Mahdolliset pesinnät | 4 |
 | Muut havainnot | 0 |
Pohjantikan elinympäristöä ovat lähes yksinomaan varttuneet kuusimetsät, joissa on tarjolla kuollutta puuainesta. Lajin pitkän aikavälin kehitys on ollut taantuva, eikä kuusitukin voimakas kysyntä varmasti helpota tulevaisuudennäkymiä. Pohjantikka on harvalukuinen, hiljainen ja piileksivä, joten kartoituksissa se voi jäädä huomaamatta. Parasta kartoitusaikaa olisi maalis—huhtikuun vaihde, jolloin linnut rummuttavat reviireillään innokkaasti. Atlasretkeily on kuitenkin tuohon aikaan lähes satunnaista.
Jyväskylässä on pohjantikan esiintymisen kannalta riittävän varttuneita metsiköitä lähinnä Kangasvuoren, Laajavuoren ja Taka-Keljon suunnalla. Jälkimmäisessä on todettu myös säännöllinen reviiri.
Jyväskylän reuna-alueet, mukaan lukien laajat virkistysalueet, ovat havupuuvaltaisia. Varttuneiden metsien määrä todennäköisesti kasvaa lähivuosikymmeninä. Koska tunnetut reviirialueet ovat käytännössä kaupungin syrjäalueella, ei asutuksen leviäminenkään uhkaa lajin tulevaisuutta esimerkiksi pikkutikan tavoin. Mikäli virkistysalueita ja talousmetsäalueita hoidetaan jatkossa nykyistä luonnonmukaisemmin, tuntuu pohjantikan kanta olevan pitkällä tähtäimellä turvattu. Selvää runsastumista tuskin on lajin yleinen harvalukuisuus muistaen odotettavissa.
1—5—10 paria
Kartta kertoo lajin levinneisyyden vuosien 1995-98 lintuatlaksessa.
Lajin atlassivulta löydät lisää karttoja lajin esiintymisestä Keski-Suomessa.