Lajista tehtiin pesimähavaintoja (indeksit 2-8) yhteeensä 12 ruudusta.
Lajin havaitsi 15 kartoittajaa.
![]() | Varmat pesinnät | 4 |
![]() | Todennäköiset pesinnät | 2 |
![]() | Mahdolliset pesinnät | 6 |
![]() | Muut havainnot | 13 |
Laulujoutsen on palannut yleiseksi pesimälinnuksi eteläiseenkin Suomeen. Keski-Suomeen laji palasi 1980-luvulla ja on runsastunut tämän jälkeen nopeasti. Nykykanta on noin 350 paria. Tyypillisimpien pesimäpaikkojen, rehevien pienten lintujärvien lisäksi laji kelpuuttaa nykyään pesäpaikoiksi myös suurten järvien lahdet ja jopa selkäluodot.
Jyväskylässä laulujoutsenkanta on yleisestä runsastumisesta huolimatta vielä kovin niukka, sillä varmistuneita pesintöjä kertyi vain yksi. Pesivä pari asusteli Eerolanlahdella ja on pesinyt aiemmin myös Rautpohjassa. Pesimättömiä nuoria lintuja ja kihlapareja nähtiin lisäksi monin paikoin.
Tulevaisuudessa kaupungin alueelle asettunee pesimään useampia laulujoutsenpareja, sillä ihmisiin tottuneimmat yksilöt ovat varsin pelottomia. Kannan ollessa vielä yleisesti selvässä kasvussa paineita esimerkiksi Hämeenlahdelle, Palokkajärvelle ja Jyväsjärvelle asettumiseen on olemassa.
1—3—5 paria
Kartta kertoo lajin levinneisyyden vuosien 1995-98 lintuatlaksessa.
Lajin atlassivulta löydät lisää karttoja lajin esiintymisestä Keski-Suomessa.