Lajista tehtiin pesimähavaintoja (indeksit 2-8) yhteeensä 3 ruudusta.
Lajin havaitsi 4 kartoittajaa.
![]() | Varmat pesinnät | 1 |
![]() | Todennäköiset pesinnät | 1 |
![]() | Mahdolliset pesinnät | 1 |
![]() | Muut havainnot | 1 |
Hiirihaukka kaipaa pesimäpaikakseen rauhallisen varttuneen metsikön ja avoimia saalistusmaita. Laji on runsaimpia päiväpetolintuja napapiirille saakka. Pesimäkanta kuitenkin vaihtelee jyrsijäkantojen mukaan.
Keski-Suomessa pesii hiirihaukkoja hyvinä vuosina puolentuhatta paria. Jyväskylässä ei ole lajin suosimaa elinympäristöä kovin paljon tarjolla, joten laji on ympäröiviä seutuja harvalukuisempi. Atlasvuosina paljastui yksi vuosia käytössä ollut pesäpaikka Hanhiperältä.
Hiirihaukan esiintyminen Jyväskylässä näyttää jatkossa huolestuttavalta. Metsätalous toisaalta luo uusia saalistusmaita, toisaalta nakertaa sopivia pesimämetsiä. Kaikkein suurin ongelma on kuitenkin kaupungin reuna-alueille hiljalleen leviävä asutus, joka paitsi supistaa mahdollisia elinpiirejä myös lisää olennaisesti pesinnän onnistumisen kannalta kohtalokasta häiriötä.
1—2—5 paria
Kartta kertoo lajin levinneisyyden vuosien 1995-98 lintuatlaksessa.
Lajin atlassivulta löydät lisää karttoja lajin esiintymisestä Keski-Suomessa.