Lajista tehtiin pesimähavaintoja (indeksit 2-8) yhteeensä 2 ruudusta.
Lajin havaitsi 1 kartoittajaa.
![]() | Varmat pesinnät | 0 |
![]() | Todennäköiset pesinnät | 0 |
![]() | Mahdolliset pesinnät | 2 |
![]() | Muut havainnot | 1 |
Metso on nykyisissä talousmetsissä varsin harvalukuinen. Kanta romahti laajalti 1960—70-luvuilla tehometsätalouden seurauksena. Nykyään soidinpaikkoja otetaan kohtalaisen hyvin huomioon hakkuusuunnittelussa. Suurempi ongelma voi olla poikueiden laidunnusalueidenpuute metsien olessa ikärakenteeltaan kovin nuoria. Metsokanta on kuitenkin piristymässä lähinnä siksi, että 1960-luvulla hakatut valtavat hakkuuaukot kasvavat jo niin varttunutta metsää, että ne joiltakin osin kelpaavat metsolle.
Jyväskylän atlaksessa saatiin havaintoja vain aivan alueen mäntyvaltaiselta länsilaidalta, mistä löytyi myös yksi keväinen soidinpaikka. Poikueita ei havaittu lainkaan. Kun vielä otetaan huomioon, että Jyväskylästä ei atlaskartoituksen ulkopuolisinakaan vuosina ole havaintoja juuri tehty, voi lajin todeta olevan harvinainen kaupungin alueella.
Metsokanta on nykyään vakaa. Kaupungin omistamien metsien käsittelyyn vaikuttaa moni metsoakin hyödyttävä näkökulma, joten reuna-alueiden metsät ovat nyt ja todennäköisesti varsinkin tulevaisuudessa metson kannalta otollisempia elinympäristöjä kuin metsät keskimäärin. Toisaalta uusien asutusalueiden avaaminen kaupungin reunaosiin kaventaa metson elintilaa. Lienee todennäköistä, että harva kanta säilyy vakaana myös jatkossa.
2—5—10 paria
Kartta kertoo lajin levinneisyyden vuosien 1995-98 lintuatlaksessa.
Lajin atlassivulta löydät lisää karttoja lajin esiintymisestä Keski-Suomessa.