Jyväskylän kaupunki Yhdyskuntatoimi Ympäristöosasto

Jyväskylän lintuatlas 2005-2006

EtusivuAtlaksen esittelyTulokset ruuduittainTulokset lajeittain

Keski-Suomen Lintutieteellinen yhdistys ry
Ruutujen tuloskarttaAtlaksen lajilistaRuutujen tulostaulukkoRuutujen TOP 15Lajien TOP 20Tulosten tulkinta

Nuolihaukka Falco subbuteo

Lajista tehtiin pesimähavaintoja (indeksit 2-8) yhteeensä 7 ruudusta.
Lajin havaitsi 6 kartoittajaa.

Varmat pesinnät0
Todennäköiset pesinnät1
Mahdolliset pesinnät6
Muut havainnot2
jyväskylän kartta
B9
C9
E12
L10
M1
M11
Q13
R10
R9

Lajikuvaus

Nuolihaukka on ravinnonhankinnassaan vahvasti sidoksissa vesistöihin ja pesiikin useimmiten pienillä metsäisillä saarilla, joissa on usein runsaasti lajin pesimäpaikkoina käyttämiä vanhoja variksenpesiä. Runsaiden reittivesien ansiosta Keski-Suomen kanta yltää muutamiin satoihin pareihin.

Atlaksessa havaintoja saatiin ainakin neljästä eri reviiristä. Vanhoista tiedoistakin valtaosa on Pohjois-Päijänteen karuista rantamaisemista, mutta nuolihaukkareviirejä tavataan ajoittain myös Tuomiojärveltä ja joidenkin pienempien järvien rantamaastoista.

Koska rantojen käyttöpaine voimistuu jatkuvasti, nuolihaukan tulevaisuus vaikuttaa epävarmalta sekä rakentamisen seurauksena tapahtuvan mahdollisten pesäpaikkojen suoranaisen tuhoutumisen että lisääntyvän virkistyskäytön tuoman häiriön myötä. Häiriön muodostamaa ongelmaa voimistaa se, että nuolihaukka pesii muihin jalohaukkoihin nähden myöhään: poikaset ovat pieniä vasta heinäkuussa, jolloin vesistöissä liikkuminen on vilkasta. Toisaalta kaavoituksella on mahdollista säästää tärkeimpiä pesimäalueita ja näiden sijaitessa pienissä saarissa niin usein käykin.

Atlasalueen pesimäkanta

4—8—10 paria

Levinneisyys Keski-Suomessa

Kartta kertoo lajin levinneisyyden vuosien 1995-98 lintuatlaksessa.

Lajin atlassivulta löydät lisää karttoja lajin esiintymisestä Keski-Suomessa.