Lajista tehtiin pesimähavaintoja (indeksit 2-8) yhteeensä 3 ruudusta.
Lajin havaitsi 4 kartoittajaa.
![]() | Varmat pesinnät | 2 |
![]() | Todennäköiset pesinnät | 0 |
![]() | Mahdolliset pesinnät | 1 |
![]() | Muut havainnot | 2 |
Kaikkialla harvalukuista huuhkajaa pidetään arkana rauhallisten kalliomaiden lintuna, mutta laji asettuu nykyään mielellään myös kaupunkiympäristöihin, jos vain ravintoa on tarjolla riittävästi. Pesimäpaikalle on tyypillistä lämmin rinnemaasto, josta lumi sulaa jo maaliskuussa.
Huuhkaja esiintyy tiheimmillään Lounais- ja Länsi-Suomessa. Keski-Suomen kanta painottuu reittivesien ympäristöön monipuolisiin kylien reunustamiin kalliomaastoihin. Kanta on niin Keski-Suomessa kuin valtakunnallisestikin taantunut hieman viime vuosina. Tehostunut jätteenkäsittely vaikuttaa aikanaan runsaina esiintyneiden kaatopaikkojen rottaravinnon turvin eläneiden huuhkajien ravintokoostumukseen ja todennäköisesti myös poikastuottoon.
Jyväskylän lintuatlaksessa varmistettiin kahden parin pesintä: toinen Mustankorkean jäteasemalla ja toinen Seppälänkankaan teollisuusalueella. Nämä reviirit ovat olleet asuttuina jo vuosia.
Huuhkajan tulevaisuuteen vaikuttavat lähivuosina erityisesti jätteenkäsittelyyn liittyvät muutokset, jotka saattavat heikentää Mustankorkean reviirin elinkelpoisuutta. Myös asutuksen leviämisen myötä lisääntyvä yleensä tahaton häirintä voi aiheuttaa vaikeuksia, koska lintujen asuttuun ympäristöön hakeutumisesta huolimatta pesä on varsin altis tuhoutumaan haudonta-aikana emojen arkuuden vuoksi. Yleisemmän kannankehityksen vuoksi voi ennakoida, että kanta ei ainakaan tule kasvamaan lähitulevaisuudessa.
2—2—3 paria
Kartta kertoo lajin levinneisyyden vuosien 1995-98 lintuatlaksessa.
Lajin atlassivulta löydät lisää karttoja lajin esiintymisestä Keski-Suomessa.