Lajista tehtiin pesimähavaintoja (indeksit 2-8) yhteeensä 5 ruudusta.
Lajin havaitsi 12 kartoittajaa.
![]() | Varmat pesinnät | 1 |
![]() | Todennäköiset pesinnät | 1 |
![]() | Mahdolliset pesinnät | 3 |
![]() | Muut havainnot | 9 |
Kanahaukan pesä sijaitsee varttuneessa metsässä. Usein laji suosii pesimäpaikkana reviirin vanhinta metsänosaa. Toisaalta varovainen harvennus pesäpaikan ympäristössä voi olla hyväksi, sillä pesämetsässä tulee olla näkymiä ja lentotilaa. Kanahaukkakanta on kaikkialla harva. Hyvissä pesimämaastoissa pesäpaikkoja tavataan noin neljän kilometrin välein.
Kanahaukalle sopivia rauhallisia pesimäympäristöjä on Jyväskylässä vähän. Atlaksen ainoa pesintä todettiin Laajavuoren ulkoilualueella, jossa on vuosikymmeniä vanha reviiri. Takavuosilta tunnetaan toinen varma reviiri Pirttimäen suunnasta, ja kolmas mahdollinen sopiva ympäristö saattaisi olla Aittovuoren-Kangasvuoren maastossa.
Rakentaminen on syrjäyttänyt kanahaukan kaupungin keskiosien pesimälinnustosta, ja asutuksen laajeneminen heikentää myös kaupungin reuna-alueita. Pesinnän kannalta riittävän vanhoihin metsiin kohdistuu yhä suurempi virkistyskäyttöpaine, ja metsiä myös hakataan. Kanahaukan säilyminen pesimälajistossa edellyttää varttuneiden metsien suojelua. Kaupunkiympäristö toisaalta tarjoaa kanahaukalle helppoa ravintoa etenkin talvisaikaan.
1—2—4 paria
Lajin atlassivulta löydät lisää karttoja lajin esiintymisestä Keski-Suomessa.